Olen menettänyt ja saanut paljon.
En vieläkään ota selvää kuinka arvokas yhden ihmisen kaveruus minulle on.
Toisen ihmisen suhteen haluan vain pistää välit poikki vaikka kokonaan. Jos joku on niin mustasukkainen että vähättelee ja haukkuu kaikki muut ystäväni, en halua katsella sellaista.
Kolmas on minulle niin tärkeä, mutta niin ristiriitainen olemisellaan ja sanomisissaan. Miksen saa rakastaa, vai saanko?
Kuka olen ja keitä te olette, onko minulla mitään arvoa?
Pitkän läskeilyn jälkeen lopetin syömisen. En halua enää ruokaa. Osaan kieltäytyä ja keksin aina pätevän syyn. Mikä parasta kaikki jotka tietävät etten syö, hyväksyvät sen. Yksi ei välttämättä pidä ajatuksesta, mutta antaa minun tehdä omat päätökseni.
Ja aloitin kuukauden treeniohjelman ja laihdutustaulukon.
Oikeastaan ihan sama vaikka laihtuisin hitaasti. Syömättömyys ja nämä ajatukset ovat niin ihania, turvallisia. Kukaan ei tätä minulta saa viedä. Mielummin olen nälkäinen kuin että lihava ja viiltelen.
