Empty

Mieli vaihtelee taas kokoajan. Pääasiassa kaikki tuntuu kuitenkin tyhjältä..
36 koon farkut on sopivat, sellaset sopivan napakat, vähän lahkeista löysät. Moni olisi varmaan tyytyväinen, mutta minulle se ei ole tarpeeksi pieni koko.
Tänään hetken kuvittelin, että olen tarpeeksi pieni ja söin suklaata ja pitsaa. Sitten heräsin todellisuuteen ja oksensin. Söin vielä jogurttia ja oksensin vähän lisää.
Pakko nyt lopettaa turha syöminen ja oksentelu, koska en kertakaikkiaan halua olla se tyttö joka oksentaa salaatinkin syömisen jälkeen.
Huomaan itsekkin kaikkea muuttunutta ruuan suhteen.. (ja nämä on moni muukin huomannut)

1. En pysty syömään lautasta läheskään tyhjäksi. Yleensä jätän jopa puolet..
2. Siirtelen ruokaa lautasen reunoille ja leikin sillä pitkään syönnin jälkeen.
3. Pureskelen ja pyörittelen ruokaa suussa pitkään, koska varsinkin koulussa tekisi vaan mieli sylkäistä se pois.
4. Valitsen automaattisesti helposti oksennettavaa ruokaa.
5. Saatan ottaa keksin mutta lopulta murustelen sen vain ympäriinsä. Sama muiden herkkujen kanssa.
6. Lasken kaiken ateriaan kuuluvan määrällisesti valmiiksi päässä ja jos en voi arvioida jotakin grammoissa jätän sen syömättä tai ahdistun ja oksennan.
7. Syön 2 kertaa pitempään kuin muut mutta 2 kertaa vähemmän.
8. Joskus ostan ruokaa heittääkseni sen pois...
9. ... koska muuten tunnen epäonnistuneeni ja läskiksi jos syön sen (ja suunnittelen jo ennen kauppaan lähtöä mitä poisheitettävää voisin ostaa..)
10. Paaston aikana ahdistun pelkästä ruuasta kuulemisesta.

Kuulostan kamalalta. Tähän lisäksi ihmeelliset perheongelmat, sairastelu, kaveriongelmat, viiltely yms. ja nukkumisvaikeudet. Tästä suosta saattaa olla niin pitkä matka takaisin ylös että mielummin vajoan suoraan pohjalle.
Ehkä onni löytyykin sieltä.
Moni ei vaan tule takaisin enää koskaan siksi, koska siellä on parempi olla, voisiko olla niin?

Rikki

Mua pelottaa. Entä jos joudun osastolle? Entä jos joku keksii tän kaiken lisäksi mun laihduttamisen? Miksi nämä ihmiset urkkii mun viiltoja?
Antakaa mun vaan olla ja kuolla rauhassa.
Mieli on jo rikki, sama rikkoa kehokin.

You're not alone

Paastoilu sujui tosi hyvin kolmeen, mutta kaverit pilasi kaiken, ne pitii pienen testin mulle ja mun kaverille, ne sano sitä "syöppikseksi" tai joksikin. Ollaan kummatkin laihduttu melko paljon ja skippailtu ruokailuja ja ravintolareissuja.. Ja no siinä sitten päättivät laittaa meidät syömään kaikkea mahdollista kauheaa, sellaista mitä normaalisti syödään kun käydään kaverien kesken syömässä.. Ja suklaakakkua. Huomasin,  että "vahingossa" valitsin helposti oksennettavia ruokia, ja kiroilin jo siinä vaiheessa itseäni. Syötiin melko äkkiä, minä ja.. no sanotaan nyt vaikka Prinsessaksi tätä kaveria, kateltiin siinä toisiamme melko vaivaantuneina ja autettiin toisiamme vähän pinteestä. Päästiinkin siitä melko äkkiä pois, Prinsessa lähti vähän aiemmin, ja minä melkein perässä.
Tuli ihan kamalan oksettava olo, sellainen täysi ja läski. Oli pakko päästä oksentamaan. En vaan kestänyt.
Tiesin jo paikan, sellaisen vanhan baarin, täydellisen paikan missä kukaan ei epäilisi mitään.
Kuulin kun joku toinen oli myös siellä samoilla asioilla, mutta ajattelin että se luultavasti on joku juoppo.
Siinä kaiken sen jälkeen, suihkuttelin hajuvettä ja ehostin meikkejä kun kopista astui esiin itkuinen Prinsessa.
Siinä tuijotettiin toisiamme melko shokissa vähän aikaa. Miten en aiemmin huomannut?

Onko sulla... jotain pastilleja tai jotain?  

Itkettiin, naurettiin, puhuttiin ja oltiin hiljaa. 

Löysin ihan uuden ihmisen vanhasta tutusta.. 

Enkä tiiä pitäiskö olla peloissaan.

Kuinkakohan moni muu vielä?

Huomenna paastoan, en syö koulussa enkä aio selitellä sitä.

Loppujen lopuksi vain minä voin vaikuttaa syömiseeni.

Ne jotka oikeasti välittää ei jätä mua yksin.

Ja jos kukaan ei välitä niin mun on sama kuolla.

Läskinä tai laihana.

Well, fuck.

En taaskaan onnistu. Ruokaa tungetaan joka suunnasta.. Voisin varmaan helposti välttää puolet tästä syömisestä, mutta en jaksa nähdä vaivaa sen eteen ja pelkään kiinnijäämistä.
Tekosyitä tekosyitä..?

No huomenna kuitenkin koulua, joten helppo paastopäivä. Ensin varmaan koitan paastota taas maanantain ja tiistain, valmistan hyvän suunnitelman kaikkien ruokien välttämiseen, tekemistä, menoja ja tekosyitä! Sen jälkeen kokeilen SGD:tä, HSGD on ihan liian rento, varmaan lihoisin sillä..

Turvottaa ja oksettaa.

Nyt nämä läskit lähtee!

Huomasin aika vasta miten pyöreät posket mulla on. Nekin vielä lähtee!

Ei kenenkään tarvii uskoa, että onnistun tässä joulukuun loppuun mennessä, mutta ainakin yritän tositosi kovasti :)

Eikä tästä edes tullu takapakkia oikeastaan, koska syöminen on jäänyt jokatapauksessa alle kulutuksen!

Liikuntaakin pitäis koittaa jaksaa.. Onneksi ei oo kokeita enää paljoan joten ne ei ainakaan vie voimia.

Ensikeväänä olen kuin höyhen :)

Toinen nimeni taitaa olla Ongelma

Kaikki junnaa paikoillaan..
1. Paino. Kävin äsken vaa'alla, se näytti 52.5kg?! Toisaalta minulla oli huppari päällä ja olen juonut pepsi maxia melko paljon, mutta silti! Luulisi, että olisi näyttänyt edes kilon vähemmän. Huomenna heti herättyäni ryntään vaa'alle, kukaan ei ole vahtimassa! Toivottavasti silloin se näyttää edes 51 ja jotain. Mutta joulukuun tavoite on edelleen ihan mahdollinen, se rikotaan ja ohi mennään reilusti jos näin jatkan. Olen siis saanut pidettyä syömiseni alle oman kulutuksen helposti vaikka vieraita on tullut ja mennyt. Tänään jouduin heti aamusta syömään joulutorttuja 2kpl (isä hei nyt on lokakuu?) Mutta muuta en tänään syö, jospakko niin lämmin kuppi kana-tandoori keitosta puolet mahaan ja puolet altaaseen :)
Isän kanssa on niin helppo huijata syömisissä, siinä onkin se ainut hyvä puoli sen ihmisen olemassaolosta.
2. Aika. Päivät on pitkiä kun ei nuku n. 40 tuntiin yhtään. Ja sitten yhtäkkiä sammun 5 tunnin päiväunille huoneen lattialle. Enää viikonloppu ja koulu taas alkaa..monet tunnit taitavat mennä nukkuessa. Ei haittaa.

Kaikki on ihan sama, tunnen sisälläni, että minä en elä vanhaksi vaan minä kuolen nuorena. Minun ei tarvitse tällähetkellä stressata mistään. Loppujen lopuksi tekemisistäni ja tekemättömyyksistäni ei ole mitään haittaa. Elän niinkuin huvittaa eikä kenenkään tarvitse siitä kärsiä, pidän kaiken sisälläni ja olen niinkuin ennenkin. Vaikka silti ihan erillanen.
Tiedättelö sen olon, kun mikään ei ole mitään ja se on kaikki?
Mitä höpötän..

Angst nro. #18273737390

Tällaisen angstivuodatuksen kirjoitin pari tuntia sitten, mutta en saanut aikaiseksi julkaista kuin vasta nyt :D 

↓

"Kuulin taas miten hyödytön ja rasittava pentu oon.

 Jollakin tavalla se herättää mussa sellasen 'vielä näytän' tunteen :) 

Yritän tosi kovasti pitää hengestä kiinni, edes pieni elämänilo voisi pelastaa. 

En ole vielä valmis luopumaan haaveista ja tulevaisuudensuunnitelmista. 

Kiukuttelin äsken niinkuin joku pikkulapsi kun olisi pitänyt syödä. 

Annoin itselleni jopa ihan luvan syödä, koska en ole tänään syönyt mitään.. 

Mutta perseelleen meni.

Olisin ottanut 1 perunan ja pari lihapullaa ihan hyvällä omatunnolla. 

Mutta nakkikastike oli liian iso pala.

 En mahtunut pöytään, joten ajattelin että odotan siihen asti, että joku on syönyt.

 Äiti kuitenkin päätti tehdä jotain todella ärsyttävää ja oksettavaa.

 SOTKI LIHAPULLAT NAKKIKASTIKKEEN SEKAAN! 

Katsoin sitä kattilaa varmaan aika epäuskoisen näköisenä..

 tokaisin vaan, että tuota en enää syö. Oksettavaa.

 En kestä jos kahta ruokaa sotketaan toisiinsa noin jos niitä ei ole tarkoitettu sotkettavaksi. 

En muka osaa yhtään käyttäytyä tai kunnioittaa valmiiksi laitettua ruokaa. 

Saisin kuulema lähteä jopa ulos lenkille hakemaan ruokahalua tai tehdä itse omat ruokani. Kuullostaa ihan helvetin hyville ehdotuksille! 

Vaa'alle en ole taas päässyt, mutta ilman sitäkin voin sanoa, että en ole tarpeeksi laiha. Joka kohdasta kehossani löytyy mistä puristaa aivan liikaa. 

Ihan tyhmää vain itkeä täällä yksin tyhjässä huonessa ihan tyhjästä asiasta. 

Tyhjäätyhjää.

Sitä se pääkin tekee..

Lyö tyhjää."

Pain.

Kaikki meni ihan pilalle. Mikään suunnitelma ei toiminu, jouduin syömään ihan kamalasti. Laskeskelin, että jotain 1400kcal..... Pelkäsin tätä, joten paastosin onneksi 18 tuntia.
Ahdisti, koska meinasin oksentaa ravintolassa ja tuhosin ihan sekaisin jopa omaa rannetta.  Miksi mulla pitää olla tämmönen.. hyödytön epäonnistuja?
Ajan vaan kaikki tärkeät ihmiset pois mun läheltä ja jotkut lähtee ihan omasta tahdosta.
Taisin menettää jopa sen kaikista tärkeimmän..
Ehkä mun ei enää tarvisi elää :)
Tapa ja paikka on jo puoliksi selvillä, nyt vaan päivä selville.
Täydellisintä ois päästä täältä pois sellasena kauniina ja aurinkoisena pakkaspäivänä :)
Se tekisi tästä kaikesta rumasta ja kamalasta edes vähän kaunista. Ehkä joku saattaisi jäädä kaipaamaan.. Mutta ei moni.
Eli siis en elä varmaan enää pitkään, jos en löydä enää mitään elämisen arvoista, parempi niin.
Koittakaa te kaikki pienet kauniit ihmiset jaksaa, on niin kamalaa nähdä miten niin moni kärsii ja niin paljon :( ♥
 Pistää miettimään miksi just minä oon niin heikko etten enää kestä?
Sattuu..sisäisesti ja ulkoisesti.

Too much feelings

Järjetöntä treeniä ja lenkkeilyä. Järjetöntä syömistä.
Sattuu.. ehkä siksi, että rakastan tai siksi, että en rakasta.
Positiivista tässä järjettömyydessä on, että saan paljon asioita aikaan. Puran kaiken tämän piirustuksiin, tarinoihin, lauseisiin, sanoihin. Mutta en nyt osaakkaan kirjoittaa blogia, tai siis vaatii hirveää pinnistelyä kirjoittaa pari lausetta. Ja sitten kirjoitan liikaa tai ihan sekavaa tekstiä. Sekavaa tekstiä sekavammasta päästä..
Itkettää ahdistaa naurattaa pelottaa oksettaa vajottaa ärsyttää hymyilyttää VITUTTAA!

P.s. Vihaan pilalle hemmoneltuja pentuja jotka huutaa ja lyö ja kiroilee, kun eivät saa mitä haluavat ja jotka melkein kuin palkitaan siitä keksillä. Jääpähän vähemmän keksejä minulle läskille.

Kalorinlaskentaa & identiteettikriisi

Oli melko outo päivä.. Sisko tuli käymään, oon koittanut olla edes vähän pirtsakka, mutta kun en jaksa, väsy.
Tänään söin n. 500 kaloria, mikä tuntui ihan kamalan suurelta määrältä (wtf?!), mutta pakko oli ettei nuo ihmiset ala epäillä. Ehkä se pakolla syöminen tuntuu pahemmalta kuin ahmiminen? No mutta yhteiskulutus meni miinuksen puolelle yhteensä -1400, koska kokonaisuudessaan kulutus tänään oli jopa 1900, koska liikuin melko paljon (lue; kuntoilin salaa huoneessani kuin hullu) ja olin muutenkin liikkeessä.
Huomasin myös yhden toisenkin asian jota vähän aikaa ihmettelin melkein säikähtäneenä. Laskeskelin subien kalorimääriä, niitä kastikkeita yms. jo etukäteen, koska joudun ehkä parin päivän päästä subille ja tahdon syödä mahdollisimman kevyesti. Ahdistaa.
Päädyin kuitenkin 15 senttiseen vegeen vaalealla leivällä, ilman juustoa ja kastikkeena hot louisiana, jossa vain 1kcal siihen annokseen! Pakko ottaa sentään kastike, että en herätä taas epäilyksiä..
Mitäs muuta.. rikoin taas yhden sheiverin että saan paremman terän ja viilsin, ihan vähän vain ahdistusta pois. En sano enempää kuin, että nyt ei ollut pelkkää naarmuttelua.
Kyllä tämä tästä, ei edes haluta ruokaa, hyihyihyiHYI.
Ja nyt ahdistaa kun taas huomaan miten kamalalta ja sairaalta kuullostan, en minä oikeasti ole tällainen! Vai olenko? Mihin minä katoaa, vai mistä se taas tupsahti takaiain?

Syysloma♥

Älä syö. Katso, kello on vasta 11. 

Odota vielä tunti ja mieti oletko sitten nälkäinen. 

Vielä tunti. Ei sinulla ole oikeasti nälkä.

 Odota tunti ja mieti taas oletko nälkäinen. 

Miksi olet kokoajan keittiössä läski?

 Kohta varmasti olet herkuttelemassa jollakin läskien ruualla. 

Nyt treenaamaan siitä. 

Onko enää nälkä? Niin, hyvä. 

Nyt sinun ei tarvitse enää odottaa,

koska et syö jokatapauksessa. 

Sinullahan ei ole nälkä. 

cee minä :)

Tällaista tänään. Ja eilen. Jaaaa toissapäivänä.

Taidan alkaa pikkuhiljaa löytää itsekurin, syö(mättömyys)mis-rytmin, rutiinit ja tien kohti tavoitetta. 

Painoa en vielä tiedä, en oo ehtinyt vaa'alle taas vähään aikaan. Mutta pakkohan sen on laskea? 

200-700 kaloria päivässä. Oon tyytyväinen. Melkei kaikki turhat ruuat on karsittu pois! Kaikkeen tähän meni vain pari päivää. Se ei vaadi mitään muuta, kuin täydellistä keskittäytymistä! 

Oon niin iloinen ja onnellinen siitä, että menee näin hyvin. Tahdon elää näin, kalpeana ja pienenä, nälkäisenä ja tärisevänä. 

Oon huomannut, että mulla on ihan pakko syödä jotain, koska muuten pyörtyilen kokoajan. Aina oon ollut tosi heekkä pyörtymään milloin mistäkin syystä.. Mutta yleensä jos koitan aloittaa päivän paastolla ja koulussa joku pakottaa syömään syön kotona enää yleensä puolikkaan omenan klo 17:30 (empäs oo ennen huomannut että tälläkin on aina oma aika:o). Eri asia jos ratkean ahmimaan.

Rakastan tätä kylmyyttä, tunnen kuinka muutun kevyemmäksi ♡

Ja kevyempi on kauniimpi.

Rakastan; talvi, tumblr, weheartit, pinterest ja tee.

Täydellinen syysloma jee ♡

Tykkään ottaa kuvia vissiin?



Tosi hyvää viikonloppua ja syyslomaa teillekkin! ♥

Tyhjää tyhjyyttä

Vihaan puhelimella kirjottamista, teksti hyppii sinne tänne ja katoaa välillä kokonaan.. Silti pakko näin, koska en taas pääse koneelle. Yyh. Jotenki semmonen mitäänsanomaton ihan sama olo.. Kaikki menny ihan hyvin nyt, ainakin ulkoisesti :)
Syömisestä sen verran, että koulussa oli pakko syödä, mutta pääsin tosi vähällä.
Kaverit kiukuttelee keskenään ja mulle, minä en välitä. Ihan sama, en just nyt jaksa mitään turhaa draamaa. Oon löytäny tuttavuuksista melko läheisiä kavereita nyt! Tai siis lähentynyt joittenki ihmisten kanssa tosi paljon. Kivaa, kun pojat ei käyttäydy niin monimutkaisesti.
Nyt taidan lukea vähän kokeeseen ja pohdiskella, mitä oikeastaan haluan. Siis ihan kaiken suhteen. Oon ihan tyhjä tällä hetkellä. Kerron huomenna ehkä lisää..
Mulle saa kertoa omia blogeja ja suositella hyviä, tykkään lukea niitä tosi paljon :)

The one who always fails

Jäin kotiin, jäin yksin, tuli nälkä, päätin ahmia ja oksentaa. Hammasharja kurkussa, vatsa täynnä vanukasta, kaakaota, leivoksia ja vettä niin paljon että tunsin räjähtäväni.
Mitä teen tällaisella elämällä? Mutta mielummin näin kuin läskinä.
Tiedän, että oksentamisesta ei ole mitään hyötyä, suurin osa kalorieista pysyy silti sisällä. Tunnen miten valtava läski mahani roikkuu löysän hupparin alla ja paksut reidet leviävät pitkin tuolia jolla istun.
Ainut hyöty oksentamisessa on, että ruokahalut menee moneksi päiväksi, ei haluta varsinkaan mitään makeaa, koska tietää mitä siitä seuraa jos syö. Lisää herkkiä hetkiä vanhan hammasharjani kanssa... Hyi.
Huomenna ajattelin mennä kouluun, koska on sellainen päivä, että ei tarvii tehdä mitään isompia ja ei tarvii käydä syömässä kavereiden kanss yhtä aikaa eli ei ollenkaan! Perjantaikin on sellainen päivä luultavasti.
Tuntuu, että päässä käy jatkuva taistelu. Nyt tajuan, mitä tarkoittaa se, että ana käskee ja ohjailee. Tänään tuntui, että mia kuiski päässä, että syö lisää ja lisää, oksennat kuitenkin joten nauti, se tuntuu hyvältä, samalla kun ana huusi täysillä, että lopeta heti ja paastoa itsesi kuoliaaksi likainen läskipossu, tuo lihottaa sinua.
Nyt olo on melko rauhallinen ja välinpitämätön (se varmasti johtuu tunnin yöunista).. Mutta ei voi olla millään ihan kokonaan surullinen, kun ulkona kaikki puut ovat kuurassa ja aurinko paistaa :) Menen kohta ulos ihan vain huvikseen kävelemään, ehkä pari tuntia, sillä se voi estää migreenin. Ja hih, polttaa jonkinverran kaloreita..
Tätä päivää en aio merkata ollenkaan kalorilaskureihin sillä tiedän jokatapauksessa, että pieleen meni. Huomenna pitää yrittää uudelleen. Ja hankkia rahaa pepsi maxiin :)
Kävin vaa'alla kaiken sen ahmimisen jälkeen, mutta ennen oksentamista ja painoin vain tasan 55 kiloa eli en ole voinut lihoa edes paljoa!
Koitan tosi paljon keksiä muutakin kirjoitettavaa, mutta yksinkertaisesti elämässä ei nyt ole muuta kuin laihdutus. Lääkäri diagnosoisi hyvin varmasti minulle syömishäiriön :D
Mutta tiesin alusta asti, että näin tässä käy. Ja kaiken tämän jälkeen en ehkä sittenkään kadu. Täydellisyys on sen arvoista.

Lost In My Fat?

Mitä jos en enää laihduttaisi? Tulisiko minusta oikeasti kamala läski? Olisinko kamala ihravalas, kun nytkään en saa painoa millään putoamaan? Syönkö vieläkin liikaa? Onko 600 kaloria päivässä liikaa minulle?
Tänään piti paastota, mutta aamulla olo oli kamala, kun katsoin itseäni peilistä alusvaatteet päällä. 51 kiloa, melkein pelkkää luuta, lihasta ja nahkaa. Muotoja ei enää missään. Kylkiluut, solisluut, lonkkaluut ja kaikki näkyvät selvästi. Jopa rintakehäni luut paistavat ihon läpi. Niin kaunista, mutta niin pelottavaa. Entä jos tämä on muiden mielestä rumaa?
Joten päädyin nyt syömään tänään aika paljon, 1000 kaloria. Nyt kaduttaa todella paljon. Tekisi mieli itkeä, mutta en voi.. Äiti tuli kotiin melko aikasin, joten en ole saanut olla edes yksin.
Eilinen oli myös yhtä helvettiä illalla. Viiltelin ilman mitään mieltä vessan lattialla juuri saunan jälkeen. Kuuma iho ja hyvä verenkierto. Verta tietysti tuli ihan hirveästi ja sitä valui ympäri jalkaa. Minä vaan melkein nauroin.

Hahaha; olempa sairas! Hahaha, mitä vitun väliä?

En kyllä muista miten siivosin sen sotkun keskellä yötä kaikkien muiden nukkuessa. En vissiin tarvitse mitään ylimääräisiä aineita muistinmenetykseen..

 Taidan jättää sen thinspon kokonaan pois tästä postauksesta, en kestä just nyt sellaista.
Mutta siis nykyinen sallitut ruoat/juomat lista on seuraavanlainen..
JUOMAT:

• vesi
• vihreä tee
• light juomat (<2kcal)
• kahvi mustana ja makeutusaineella

RUUAT:

• puuro
• salaatti
• omena yms. muut sellaiset hedelmät
• tuore ananas ♥
• banaani (harvemmin)
• sitrushedelmät
• vihannekset
• vähäkalorisimmat leivät (näkkäri yms.)
• piltti (herkku)

Nuo on niitä kaupasta valmiina saatavia tuotteita, lämmintä ruokaa vältän syömästä. 

Tietysti tykkään leipoa ja laittaa ruokaa, joten poimin tosi paljon kaikkia vähäkalorisia ohjeita blogeista ja muualta! :)

Yksi suosikeistani on banaaniletut, joiden ohje löytyy tästä blogista:

Kevein Siivin

Ihania ohjeita muutenkin, kannattaa käydä katsomassa :)

Koulussa vältän syömistä, yleensä koe- ja liikuntapäivinä yms. otan evääksi n. 1/2 omenan ja vähän klementiiniä/banaania viipaleina pieneen rasiaan ja syön ennen koetta tai muuta tilannetta. Jaksaa paremmin keskittyä, eikä masu ala ilmoittelemaan olemassaolostaan hiljaisessa luokassa!

Edit. Sain viimein lisättyä tuon lukija-gadgetin onnistuneesti tuohon sivuun, liity ihmeessä lukijaksi! ♥

pikkupostaus

Nyt kun vaaka taas kuulema toimii, en uskalla käyttää sitä, oon lihonut niiiiin paljon. Minut kirjaimellisesti pakotettiin syömään koulussa. Huomenna en taida mennä kouluun. Näännyn kotona vain puolen litran pepsi maxin avulla! Ja vettä ja teetä tietenkin. Tänään ei tehnyt mieli edes ruokaa, joten huominen paasto onnistuu jos vain en joudu kouluun pakkosyöttöön. Kyllä mä tekosyyn keksin jäädä kotiin, mähän oon varmaan maailman paras keksimään kaikennäköistä.

Mietin tosi paljon sitä, että miten voisin saada selville onko yksi kaveri myös samoilla poluilla. Toisaalta se hakee vain huomiota, tai siltä se kuullostaa.
"Alotan laihiksen ja oon niin ruma läski hyi"
"Jos sä et syö niin mä oon kyllä sit niin läski!!"

Ja sen faktatkin on ihan väärät. Se luulee, että ei pidä juoda vettä koska se nostaa painoa.. huoh?:D
Huomenna kirjotan päivällä varmaan aika pitkän postauksen, jos siis jään kotiin :)
Sisäältää thinspoa, nykyisen sallitut ruoat listan ja muuta uutta mitä en nyt jaksa kirjoittaa!
Kuinka moni muu ahdistuu kokeista ihan hirveästi vaikka ensin ei kiinnosta ollenkaan, ja sitten on liian ankara itselleen?
Oon ihan liian perfektionisti.

◇ Thin is art ◇

Sunnuntai. Vihreää teetä, puuroa, banaania, salaatinlehtiä, treeniä ja vettä.
Ja viisi vitun paahtoleipää. Haluan vaan oksentaa ne pois.
Mutta kurkku valmiiksi niin kipeä ja en pysty siihen, ei edes okseta. Jos en olisi jollakin hullulla tavalla niin iloinen ahmimisestani niin oisin jo pää puoliksi pöntössä tärisemässä.
Ne viisi leipää polttelee viitenä melko säälittävänä viiltona (naarmuna?) polven yläpuolella. Ööö niin tosiaan, lupasinkohan kenties vasta lopettaa tämän sheiverin terällä itseni merkkaamisen? Jokainen viilto huutaa kuinka läskisti olen elänyt, ansaitsen ne täysin. Ja se vie pahan olon pois.
Taidan hypätä kaivoon.

Hieno angstinen perus tylsä postaus taas siitä, miten rumaksi oksettavaksi läskiksi ahmijaksi ja vaikka miksi itseni tunnen. Mutta kaipa tämän blogin piti olla siitä,  mitä ajattelen. Blogi elämästä. Joka vaikuttaa muuttuvan kokoajan kamalammaksi. Mutta miksi, jos tunnen itseni läskiksi ja rumaksi, en tee asialle mitään?
Tahdontahdontahdon niin kovasti vaan olla taas pienempi ja kevyempi. Ehkä pienempi kuin koskaan :)
Viimeksi vaaka näytti siis 52 kiloa. Mutta se luku varmasti on taas noussut. Ehkä taas mennään maanantai paastolla, paras päivä paastoamiseen ikinä. Nyt se myös varmasti tuottaa tulosta hyvin, koska voisi sanoa, että vähän aikaa on boostailtu. Eikä niin vähänkään :D
Tänään saan syödä enää piltin ja 1/3 omenaa. Mieluiten en mitään. Nyt tämä läski saa rangaistuksen.
Hih.. Kävi mielessä, että olenko rakastunu myös väärin, nehän sanoo, että se vie ruokahalut?
Toisaalta ei sekään oo ihan normaalia, että melkein alkaa itkeä pahan olon takia, kun kuulee/näkee sanat "Oot rakas" eihän? Ei, älä nyt idiootti minuun rakastu.
Tarviin kuitenkin jonkun, jolle voin kertoa kaiken, jonka viereen voi jäädä moneksi tunniksi ja olla hiljaa ja onnellinen. Minulla on jo sellainen, olisin hullu jos ajaisin senkin ihmisen pois.

☆Sweetulip☆

Voi helvetin kuustoista!

Perjantaina kirjoitin postauksen, tosi lyhyen, joten päätin liittää sen tähän:

Aivan mahtava päivä, oon vaan treenannu ja koittanut saada voimia takaisin kotona,  eli siis taas koulusta pois.

Tai siis no, pieni tumma puolituntinen tästäkin päivästä löytyy, älkää hemmetti jättäkö mua kotiin yksin päiväksi! No mutta syömiset meni ihan ok koska porukat lähti kotoa. :)

Jos ei lasketa 16 lumipantteri karkkia.

Läskiläskiläskikuolekunootniinläski.

Ei uskoisi miten niissä on niin paljon kaloreita.

Mutta jee jäi silti sinne 800 kalorin paikkeille kai!

Kuumekkin taitaa nousta, mutta pakko vähän vielä treenata jotain, tai kulutus jää alle 1800..

Pakkomielle?

Haluan olla laiha, mutta haluanko?

Juuh.. alan jo pelottaa itseäni, välillä ajttelen noin, välillä minulle on aivan sama treenaanko yhtenä päivänä ollenkaan ja välillä en voi edes syödä mitään ilman, että oksetan itseäni.

Viimeksi kun kävin vaa'alla e näytti tasan 52kg. Voi olla että paino on jo tuostakin tippunut. Eli pääsin tämän viikonlopun tavoitteeseen ja sen ohi! Sen kunniaksi koitin palkita itseni veteen tehdyllä kaakaolla, mutta en pystynyt juomaan sitä loppuun. En vaan osaa juoda kaakaota jos se ei ole tehty maitoon :D

Jäipähän nekin kalorit sinne.

Aamupalaksi söin karkkeja, pureskelin ja syljin pois, koska ajattelin että siitä ei tule kaloreita, mutta kyllä siitä tulee ainakin puolet varmasti. En vaan taas pystynyt nielemään. Itkettää tämmönen. Mutta parempi näin kuin oksetelu. Jospa jossakin vaiheessa olen itseeni tyytyväinen ja annan itseni lopettaa tämän pakkomielteisen kalorinlaskun. Mutta tänään en anna itselleni ylittää 700 kaloria. Enkä alittaa 200 kaloria. Apua?

Ja vaa'asta tietysti loppu patterit.. se on kyllä niin vanha ja huono, että sama ostaa uusi! Onneksi äiti on laihiksella :)

"Jos me kohta muutetaan pois täältä asumaan muualle kahdestaan, me varmaan syötäisiin puuroa pelkästään, kun säkin tykkäät nykyään siitä!"

Niin, rakas äiti,

et uskokkaan miten oikeaan osuit.. niin oikeaan, että melkein aloin itkemään.

I focus on the pain. The only thing thats real.

Huomasin, että ei löydy aikaa kirjoittaa. Enkä osaa kirjoittaa. Enkä kehtaa.. Hävettää, kun aina lupailen, että saan jotain aikaan, mutta aina otan vaan takapakkia heti onnistumisen jälkeen.
Eilen meni niinkuin suunnittelin, paastosin jne, mutta tänään oon koulussa jo mättänyt lasagnea ja tikkarin. Kotona tähän mennessä jo vaikka mitä.
1200 kaloria. Pelottava hirviö kalorilaskurissani. Ajattelen vain sitä läskin määrää mikä minusta vielä löytyy ja mietin, miksi enää hankin sitä lisää? Jollakin tavalla tiedostan, että 1120 kaloria jää edelleen alle kulutuksen, mutta se tuntuu niin kamalan suurelta määrältä. Tekisi mieli vaan oksentaa, tuntuu että ruoka nousee itsestäänkin jo puolimatkaan. Mutta oksentamalla en saa niitä kaloreita pois, vahinko on tapahtui jo.
En osaa muutenkaan enää harkita tekemisiäni. Vittuilen opettajille, jään ilman syytä pois tunneilta tai kokonaan koulusta ja teen kaikkea muutakin sellaista,  mitä normaalisti en ikinä tekisi. Mutta toisaalta se ei kiinnosta niin pitkään, kun ei joka viikko tule jälki-istuntoa tai koenumerot ei laske. Vaikka ihan sama nekin.
Sanoin myös suoraan kaverille, että mikä minua ärsyttää. Olen se tyttö, jota ei koskaan odoteta, mutta jolta aina odotetaan apua, mutta vain silloin kun sitä tarvitaan, muuten ootkin vaan haitolla ja sen annetaan näkyä kasvoilta. Kaikki vaan sen takia, että satuin lukemaan yhdestä kivasta blogista siihen liittyvän postauksen, ja samastuin niiin paljon. Onneksi on myös niitä ihanialuotettaviarakkaitakin ihmisiä :) Jos en niitäkin menentä tämän taas aloitetun elämäntavan kans. Taisin siinä samalla ahmaista harkintakykyni, kun sitä lasagnea söin. Heihei vaan elämä, viikonlopun kännijuhlat, leffa- ja popcorni-illat ja lihaton lokakuu!
Ehkä lopetan syömisen kokonaan tai en vaihtele päivittäistä kalorimäärää ollenkaan. Tai teen tarkan suunnitelman jokaisesta kalorista, mutä saan syödä ja juoda ja missä muodossa.  Ainut mikä mulla toimii on ylikontrollointi! Toivottavasti edistyn. Mutta sen viime pahan repsahduksen jälkeen paino on laskenut 1, 5 kiloa... jeij, ehkä vielä onnistun.

Not the girl that gives up

Väsyttääväsyttääväsyttääväsyttää..
 Oon mättänyt ruokaa ihan luvattoman paljon. Kakkua, pullaa,  keksejä, kermaisia keittoja jne. ja tähän menessä tätä päivää oon saanut melkein 800 kcal. Hyi saatana mikä sika. Päätin nyt, että tähän tämä loppuu. Tänään saan syödä vain 1/2 bataattikeittoa (60 kcal) ja huomisen paastoan, ehkä tiistainkin. Käyn tänään tunnin lenkillä jos keuhkot kestää, tai vaihtoehtona on palujonpaljon muuta liikuntaa sisätiloissa!
Minä en luovuta.
Ihme kyllä lauantai aamuna vaaka näytti kamalat 54.4 kiloa, kun taas tänä aamuna 53.6 :) Huomenna saisi näyttää jo 53.2
Ensi viikonloppuna en paina enää kuin korkeintaan taas sen 52.5 kg, lupaan itselleni sen! Päässä pyörii nyt vaan ruoka ja paino.. ahdistaa olla pullukka. Ei uskoisi, että mun bmi on alle 21.. näytän tosi paljon pyöreämmältä.
Muuten viikonloppu meni tosi hyvin, vaikka ahdistus nousi 100000% kun piti laittaa sukkahousut jalkaan :( Onneksi löysin mustat sukkahousut, tällä kertaa tällä seepralla ei tarvinu näyttää raitojaan jaloista, huh. Mietin vaan miten luistan uinnit.. taidan taas vaikkapa lintsata ja istua jälki-istunnossa, eipähän sielläkään oo mahdollisuutta syödä.
Voikun ois joku, joka jaksais kannustaa ja kieltää syömästä.

☆Sweetulip☆

How do I live without the ones I love?

Building up inside of me

A place so dark, so cold, 

I had to set me free

Don't mourn for me,

You're not the one to place the blame

As bottles call my name I won't see you tonight

Sorrow sank deep inside my blood

All the ones around me
I cared for and most of all I loved

Pidin vähän taukoa kirjottamisesta.. näkökään. Pikasesti (tai vähemmän pikasesti) vois kirjottaa, että mitä tein ja söin. Tarviin siihen päiväkirjaa, koska jos ihan totta puhutaan en muista mitään :D Tai siis mitään järkevää hysteeristen itkukohtausten ja viiltelyn lisäksi.. Oon pettyny itseeni tooosi paljon. Kuinka alas voin vajota tähän mun painajaiseen?

Keskiviikko:
Kävin taas koululla 10 aikoihin, ei kiinnostanut jäädä sinne. Tein jotain ja pyörin jossakin en tiedä missä 2 asti ja menin oppilanohjaajan tunnille. Jotain riitelyä ja viiltelyä kotona, rikoin näemmä sheiverin että sain paremman terän! Eikä mitään muistikuvaa siitä.
Pärjäsin melkein koko päivän 100 kalorilla ja illalla ahmin, kokonaisuudessaan 800 kcal eli yli rajan :(

Torstai:
Menin kouluun, koska oli melko helppo päivä, tuntu, että ketään ei kiinnosta olinko paikalla vai enkö. Istuin hiljaa ja puhuin vaan jos kysyttiin. Ja ei ne mua tahdo mukaan yhdelle matkallekkaan, ne suunnitteli multa salassa.. satuin kuulemaan.  Mut en mä menetä mitään, en ois halunnutkaan, mulla vaan ahistaa kokoajan syöminen sellasissa paikoissa. Viiltelin lisää, mutta ihan vähän vain!
Taas ensin vain n. 400 kcal, mutta illalla 4 suklaakeksiä, eli yhteensä n. 900-1000 kcal?  En tiedä, niissä kekseissä ei edes näkyny kalorimäärää..

 Paino on 53.5 kiloa, eli kilon noussut. Ei ihme tällä ahmimisella! Tein just kauheasti lihaskuntoa ja muuta tosi nopealla temmolla ja melko pitkään. Joka paikka ihan hellänä, varsinki takamus ku siihen keskityin eniten ja ihan syystä, kamala läski ihrapallo takana roikkuu, saahan se sopivan iso olla, mutta ei tollanen kamala rasvapaakku!

Mun elämässä ei oo enää muuta sisältöä kuin "hyi vittu oon läskirumanorsu haluan vaan kuolla"
Antakaa mun vaan kuolla. Mut tahdon olla ensin pieni, siro, suloinen, hento ja täydellinen.  Siis tavoitepainossa. En edes tiedä mikä se on. Alle 40 kilon en aio mennä, se on varma. En halua hoitoon.
Sisko tulee tänään meille, toivottavasti se ei huomaa mitään..!
Toivottavasti tänä yönä ei viillellä :)
Jaksamisia, onnea, onnistumista, tahdon voimaa ja kaikkea hyvää kaikille, jotka laihuttavat ja kaikille, jotka koittavat saada painon nousemaan. Te kaikki olette ainutlaatuisia.
Ja mun pieni Enkeli, kiitos että oot olemassa, oot tärkeä♡

☆Sweetulip☆

Seikkailuretki

Illalla ahdisti ajatus kouluun lähtemisestä. Aamulla ahisti vielä enemmän, mutta kuitenki lähin tepsuttelemaan pysäkille. Mutta siitä olin varma, että kouluun en mene. Kävin pyörähtämässä puolentunnin ajan viemässä jotain papereita ja painuin haahuilemaan seikkalemaan muualle. Kiertelin monet tutut ja ei niin tutut läpi, eksyin jopa kaveein kaverin kaverille kahville! Kukaan ei uskaltanu vissiin kysyä miks en oo koulussa, vaikka normaalisti hoidan koulun tosi tunnollisesti. Mut toisaalta eihän suurin osa niistäkään oo ollu varmaan puoltakaan yläasteesta koulussa. Sitäpaitsi ei tää vaikuta koulumenestykseen mitenkään. Sain matikankokeestakin niin hyvän numeron, melkein 9! Ei jaksanu mennä istumaan jollekki kaksoistunnille kuuntelemaan opettajaa, kun se paasaa puolelle luokkaa jotka sai hylätyn :)
Syömiset menny vähän oudosti, kun en menny kouluun niin jäi lounas väliin. Mut sitte sillä mun muka 'päivällisellä' söin varmaan senki edestä. Harmi, itsekuri tais meinata pettää..

Aamupala:

• 1/3ps pikapuuroa 
• Pieni omena 

Lounas:

• Ei mitään

Päivällinen:

• 6 haarukallista kasvislasagnea
• 6cm×10cm pala rieskaa (ei margariinia)
• Pieni omena

Iltapala:

• Vihreää teetä ilman sokeria tai mitään

Mutta tuonne väliin mahtuu kuppi kahvia, pari kuppia teetä, montamonta lasillista vettä ja järkyttävä määrä hedelmätoffeeta (siis mulle iso määrä on pari kourallista korkeintaan:D)

Yhteensä: 500-600 kaloria

En jaksanu laskea mitenkään kunnolla, voi olla yläkanttiin.  Huomenna varmaan syön samalleen, karkit ja kahvin jätän pois!  Huomenna myös pitkästä aikaa nään aamupainon, äiti ei oo vahtimassa mun hermoromahdukseia vaa'alla, hihihi!
Oon heti paljon onnellisempi ku tiiän,  että paino putoaa kohta :)
Tavoitteena on, että painan 16.12.2013 korkeintaan 49kg
Toivottavasti....
Mitäs sanotte, pitäskö tehdä vaikka sellainen kuvapostaus yhdeltä päivältä, että kuvaan kaiken ja laitan tänne mitä oon syöny? :) Vois tuoda mullekki motivaatiota!

☆Sweetulip☆