Pain.

Kaikki meni ihan pilalle. Mikään suunnitelma ei toiminu, jouduin syömään ihan kamalasti. Laskeskelin, että jotain 1400kcal..... Pelkäsin tätä, joten paastosin onneksi 18 tuntia.
Ahdisti, koska meinasin oksentaa ravintolassa ja tuhosin ihan sekaisin jopa omaa rannetta.  Miksi mulla pitää olla tämmönen.. hyödytön epäonnistuja?
Ajan vaan kaikki tärkeät ihmiset pois mun läheltä ja jotkut lähtee ihan omasta tahdosta.
Taisin menettää jopa sen kaikista tärkeimmän..
Ehkä mun ei enää tarvisi elää :)
Tapa ja paikka on jo puoliksi selvillä, nyt vaan päivä selville.
Täydellisintä ois päästä täältä pois sellasena kauniina ja aurinkoisena pakkaspäivänä :)
Se tekisi tästä kaikesta rumasta ja kamalasta edes vähän kaunista. Ehkä joku saattaisi jäädä kaipaamaan.. Mutta ei moni.
Eli siis en elä varmaan enää pitkään, jos en löydä enää mitään elämisen arvoista, parempi niin.
Koittakaa te kaikki pienet kauniit ihmiset jaksaa, on niin kamalaa nähdä miten niin moni kärsii ja niin paljon :( ♥
 Pistää miettimään miksi just minä oon niin heikko etten enää kestä?
Sattuu..sisäisesti ja ulkoisesti.