29 syyskuuta 2013

Itsekuriton epäonnistujamursu

En yhtään osannu kirjottaa kahteen päivään, missään ei ollu pienintäkään hiventä järkeä, kun koitin jotain saada naputeltua. Kokonaisen lauseen muodostaminen tuntuu vieläki vähän kummalliselta ajatukselta..
Siinä vaiheessa, kun istut (tai puoliksi makaat) kotona yksin samassa sikiöasentoa muistuttavassa asennossa monta tuntia putkeen ja koitat löytää elämästä jotain iloa ja sitä ei löydy. Edes se pieni rakas lumisade ei piristä. Silloin, kun istut siinä ja mietit, miten helposti voisi vetää yliannostuksen niitä kaikkia lääkkeitä mitä kaapeista löytyy, mutta et vaan jaksa nousta tai vaivautua, koska eihän se voi onnistua. Olenhan nimittäin vitun hyvä yhdessä asiassa. Epäonnistumisessa.
Pystyn olemaan syömättä helposti päivän klo 17:00 asti, silloin normaalisti joku tulee kotiin. Korkeintaan syön omenan aamulla. Mutta sitten ku joku on kotona, otan ensin yhden omenan, sitten pilttiä, pikkuhiljaa oonki syöny pari leipää ja lämmintä ruokaa. Vähän mustikkapiirakkaa, vähän vielä lisää.
Sitten makaan sängyssä loppuillan rypemässä itsesäälissä ja -inhossa.. Aina päätän, miten en varmasti syö seuraavana päivänä kuin 100 kaloria. Helpostihan oon ennenki niin tehny! Mutta sama kaava toistuu.
Peilistä katsoo takaisin sellainen jollakin tavalla hoikan muotoinen, mutta silti pelkkää läskiä ja selluliittia täynnä oleva löysä ruma mursu, jonka perse leviää ja valuu ja valuu hetki hetkeltä isommaksi ja löysemmäksi roikkumaan polvitaipeissa. Sillä mursulla on kuullokkeet korvilla ja se kuuntelee musiikkia 24/7. Ja toivoo kuolevansa.

Rakkaus, onnellinen perhe, läheiset, ilo, onni, rauha, kauneus, laihuus, raha.
Minulla ei ole niistä mitään, tai en ainakaan huomaa.
En rakasta mitään, ja jos rakastan jotakuta, tuntuu, että en saa rakkautta takaisin. Vihaan perhettäni, ei vanhempia edes oo olemassa jos minulta kysytään, eihän ne koskaan edes oo kotona. Ja ketkä läheiset. Kaverit vaan ahistaa, ne on liian fiksuja, niiltä ei voi piilottaa mitään. Ilo, onni, rauha.. eieieieiei! Kaunis en osaa olla, laihakaan en oo. Rahaa on, mutta sillä ei oo merkitystä enää.

Nyt jos en saa motivaatiota ja itsekuria takas... pakko :(
Hirveästi thinspoa ja vihreää teetä.. ja vettä!
ABC äkkiä ja paastopäivät!



Tosiiii paljon jaksamista kaikille! ♥

♡: Sweetulip

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti