23 syyskuuta 2013

Ja niin hyvä päivä vedettiin pöntöstä alas.

Ei perkele. Pakko kiroilla.
Päivä meni toooosi hyvin, kirjoittelin jo aikasemmin, oli kivaa. Söin pienen omenan ja puolikkaan leivän tomaatin siivulla, ilman rasvaa, kuinkas muutenkaan.
Sitten kotona TADAAAA joku idiootti (isä) oli tehnyt lihapitoista paskaa (ruokaa) ja minä tietysti vähän ahmin. Enkä nii vähänkään. Sitten isä lähti ja jo toinen rumba tälle päivälle alkoi, elämähän sujuu siis kuin tanssi? Tämä tanssi on perhanan rasittava kyllä. No kuitenkin, juoksin vessaan ja oksensin, ei sormia kurkkuun, ei mitään, huono omatunto hoiti kaiken iiihan yksin. Nyt ärsyttää, oli pakko pestä hampaat kahdesti, vaikka tuskin siitä paljo hyötyä on.
Niin että siis päivä siis meni ihan pilalle ruuan takia. Tiiäntiiän en oo ihan okei, mutta en oo alipainoinen ja niin pitkään kun en sitä oo, oon omasta mielestä ylipainoinen. Makes no sense at all!
Eli siis..
Suurin ongelmakohta: sisäreidet
Ratkaisu: painonpudotus

Juu on kokeiltu parin vuoden aikana vaikka mitä kiinteytysliikettä ja muuta.. ei toimi. Painon. Täytyy. Pudota.

Anteeksi tällainen teiniangsti-yhyyranteetaukivillasukalla postaus, koitan välttää!


Niin, jokapäivä :)

Sitten muita mietteitä :)
Vaikea keksiä mitään, kun väsyttää ja päässä ei liiku kuin pari hereillä olevaa hyvinhyvin harmaata aivosolua!




Miten voin varmasti ja herättämättä epäilyjä välttää syömässä käynnin ja viikonloppuvierailut, jotka on täynnä mässäilyä ja ryyppäämistä?

Onneksi elämässä on pieniä iloja, niinku esimerkiksi maailman kaunein keijutaulu seinällä ja kynttilänvalossa blogin kirjottaminen (jos ei tietokoneen valoa lasketa!).. Ja yksin kotona maleksiminen.
Nyt jos sais vähän puhtia lähteä lenkille ja ulkona ei enää satais kaatamalla!
Kaikkea hyvää ja jaksamisia SINULLE!♥



♥:Sweetulip






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti