Toisaalta en ehdi syömään ihan koko ajan kun nukahtelen kokoajan mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.
Vessan lattia, sohvan selkänoja, sohvan takana oleva pieni tila, likapyykkiläjä, olohuoneen pehmeä matto. Awkward.
Minua sattuu vaan väsyttämään ihan kamalasti. Syön varmaankin liikaa mutta väsyttää liikaa että jaksaisin välittää. Maanantaina sitten kaduttaa.
Vaikka omasta mielestäni syön enemmän kuin tarpeeksi niin saan silti kehuja varsinkin jaloistani. Kummallista, melkein ahdistavaa sillä se merkitsee että jalkojani on katsottu.
Toisaalta korkokengät jalassa ja juhlamekossa nyt jokaisen jalat näyttävät paremmalta, eikö?
Miksi esitän pirteää ja välinpitämätöntä myös niille jotka tietävät että sitä en ole?
Miksen osaa enää olla kenenkään muunkaan tukena?
Anteeksi rakkaat, en voi sille mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti